Edellisellä viikolla joku onnistui varastamaan meidän auton pihasta, joten vapaat meni mukavasti autoa etsien, sekä sen asioitten selvittämisessä. Appivanhemmilta saatin kumminkin auto pariksi päiväksi lainaan, joten pakolliset reissut onnistui ja autokaupat tuli tehtyä viikonloppuna.
Kaiken sen keskellä nt-ultrasta tuli kumminkin hyviä uutisia ja oli piristys ankeeseen viikkoon. Pikkuinen vastasi viikkoja ja liikuskeli vimmatusti pienessä tilassaan ! Isäntäki oli aivan myyty, eikä voinnut uskoa, että vatsassa olisi sellainen myllerrys menossa. Niskanturvotusta ei ollut kuin 1,3mm ja sydän pumppas tasaseen tahtiin. Vaikka tapahtuneesta on tänään viikko, en vieläkään voi uskoa todeksi <3 Niin hämmentävää ja niin ihmeellistä !
 |
| Nt-ultra, rv 12+4 |
Niin pieni, mutta niin suuri ! Viikkojakin poksuu tänään 13+4 ja raskausviikot on laskettu nyt neuvolan mukaan, koska pitääkin paikkansa. Kirinyt kasvussa, jos niin voidaan sanoa, kun tiedetään varhaisultran tulokset. Seuraava ultra on varattu 4.1.-16, jonne on vielä aikaa. Mutta toivottavasti sinnekkin asti päästäisiin !
Lähisuku meillä oikeastaan raskaudesta ja tietää. Uutinen on ollut ilouutinen ja jotkut sitä on kovasti odottaneet, että milloin tämäkin tulisi tapahtumaan. No nyt se sitten tapahtuu !
Vatsa on jo hieman tullut näkyviin, mutta eipä sitä ulkopuolinen oikein huomaa. Ehkä vyötärölihavuudesta tai pullotuksesta valittaisi, jos uskaltaisi. Kovasti jo odottelen, että milloin alkais näkymään.
Viikonlopun ja yö vuoron jälkeen maanantaina sain aamulla rytmihäiriöitä. Työterveyden kautta aamupäivästä tutkimuksiin ja diagnoosi löytyi. Viikon vuodelepo, mutta tänään kutsuu lääkäri jälleen. Samalla joudun varmaan hakemaan yö vuoro kieltoa, ihan vain oman ja vauvan terveyden vuoksi. Ja lääkäri tätä kehottikin... Pomo ei asiasta tykännyt ja sain eilen vähättelevän puhelun, jonka tarkoituksena taisi olla vain pieni avautuminen. Noh, pomo olkoot oman onnensa nojassa, se herra onkin oma lukunsa...
Tänään katsotaan jatkuuko täällä lepo, vai lähdetäänkö viikonlopun jälkeen työn touhuun. Tosin mun tuurilla lekurikaan ei varmaan mua kuuntele ja pomon iloksi pääsen töihin, Tällä hetkellä työnteko ei kiinnosta kyllä pätkääkään, vaikka pidän työstäni. Tästä vain voidaan syyttää yhtä ihmistä...
Vatsan kasvatusta !!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti