Heti löytyy eroa ! Viime kierrossa heti ovulaation jälkeen mulla kipeyty rinnat ja oli hieman turvoksissa. Nyt ei mitään ! Miksi jokainen kierto eroaa täysin toisistaan ? Ihania naisten oikkuja ja kierto-oireiden vaihteluja...
Kp18, töihin tultaessa yövuoroon, mulle iski hirvee vatsakipu. En osannu kunnolla paikantaa ja aluksi aattelin, että ovis se varmaan on, mikä niin kovasti oireilee. No, kipu paheni ja paheni. Tuskan hiki valu otsaa pitkin, kun ajoin töihin. Ajattelin mielessä, että kuolema tulee. Samalla ääneen tokaisin, "Jos ei se tärppi tässä kierrossa nyt sitten tule, nii tää homma oli tässä!" Ja kyllä, puhuin yksikseni autossa ja kirosin kovaan ääneen.
Noh, kipu jäi mysteeriksi ja olo alkoi kunnolla helpottaa, kun oma vuoro oli saatu päätökseen. Seuraavana päivänä oli vatsa hieman ihmeellisen tuntuinen. Olisko kumminkin ollut ovulaation ja suolitukoksen aiheutta 'yhteinen' kiputila ? Tiedä siitä, koska lekuriin en mennyt ja Paracetamolin avulla suoritin työvuoron.
Kumminkin stiä mielessä nyt pyörittelee montaa eri vaihtoehtoa ja miettii, että olisiko kumminkin pitänyt mennä ? Noh, jälkikäteen on varmaan turha mennä valittelemaan. Katsotaan jos jotain ihmeellisiä oireita sattuu vielä ilmaantumaan, niin sitten tie vie lääkäriin...
Vaikka aikaa tässä 'yrittäessä' on kulunut 6kk, niin kyseessä on kumminkin 'vasta' 'yk' 4 ja odotellaan yk5 käynnistymistä... Aika menee nopeesti, mutta kierrot hitaasti, jos niin voidaan sanoa... Tässävaiheessa toivoisi, että kierto ei olisi, kun sen 28päivää. Eih, me mennään 31-32 päivän kierroilla. Eihän tässä ole mikään kiire !!
Tosin, en kyllä odottele suurempia. Vaikka viime kierto tuli hyödynnettyä hyvin, ei mielyttävää tulosta syntynyt. Suuri pettymys.
Yhden työkaverin kanssa jutellessa (joka tällä hetkellä on raskaana) raskaudesta, sun muusta höpinää, sain kyllä vedettyä hieman hernettä nenään...
Kyseinen henkilö oli tuolloin paikalla, kun mulla vatsakipu sattu kohdalle. Noh, asiasta siihen keskusteluun ja kokemuksista puhuen jnejne. "Toivoa ei kannata menettää. Mullakin yks kaveri sai kolme tuulimunaraskautta ja sano vaa, että ei toivoa kannata menettää" Huusin mielessä, että "SIIS MITÄ ?!" Joo, pahoittelut tälle naiselle, joka on kokenut mun tapauksen 2x liian monta keraa, tai oikeestaan kolme...
Mutta kommentti lohdutti kyllä suuresti. Ja samalla teki mieli tokaista, että "Helppohan siinä on huudella, kun ekalla kerralla tärppäs, varmaan tuoki vahinko !" Pidin kyllä mölyt mahassa ja omat ajatukset mielessä. Mun mielestä väärä lause ja huono skarppaus, jos tolla kommentilla piti kannustaa.
Mitäs minä 'viallinen' ihminen. Oma keho oli kasvattamassa olematonta ja antoi mun olettaa, että olen raskaana. Todellisuus oli karu ja julma, josta henkiset haavat paranee vieläkin. Milloin tulee meidän vuoro ? Kaikki muut, paitsi minä. Ja olisko sinne lääkäriin pitäny mennä, koska tunnen koko aika, jotakin ihmeellistä alavatsalla. Kohtutulehdus vai omat mielikuvitukset ??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti