Tosin ainut oire, jonka olen kokenut aivan huomaamatta, niin oikean puolen nippailu ajoittain ja jonkinlainen tykytys. Pienestä menkkajomon tunteesta puhumattakaan, mutta nämä 'oireet' ovat tainneet esiintyä joka kierrossa.
Huvittavaa, että mulla on varmaan sattunut edellisessä kirjoituksessa pieni pilkkuvirhe, limakalvon pkasuuden suhteen ??? Eli varmaan kuuluu napata pilkku pois välistä ja sanoa 7mm tai 7,1mm ? Hihi, taisin olla pienessä jännityksessä, että kuulokin hieman reistaili ? Noh, mutta kumminkin.
Saa nähdä minkä tän kierron pituudeksi tulee. Jos tätiä ei näy kp28 jälkeen, niin täytyy sitten odottaa varmaankin sinne 32 päivään. Normaalin mukaan.
Tuttavallani oli eilen nt-ultra ja pikkuinen voi sielä nähtävästi hyvin, kun siitä FB ilmoitettiin. Aivan ihanaa ! Näin eilen myös vanhaa tuttavaa, joka odottaa myös toista ja laskettu aika on jo lokakuussa. Poikaa taas odottelee. Voih, kumpa itse sais edes ensimmäisen alulle !
Olen onnellinen heidän puolesta, titenkin. Toivoisin niin kovasti, että voisin pian liittyä 'mamma-klubiin' ja jakaa ajatuksia, pelkoja ja toiveita. Kävellä keväällä maha pystyssä ja nauttia, sekä valmistautua suureen odotukseen.
Hiljaa hyvä tulee, mutta kohta aikakin on vierähtänyt vuodella eteenpäin, edellisestä plussasta. Muistan kuinka sairaalassa sanottiin, että "Kyllä me kohta nähdään taas, olette nuoria, joten kauaan, ette varmasti joudu odottamaan". Noh, täällä vielä ja vasta odotellaan, että milloin taas...
En ala kumminkaan elämään itsesäälissä ja surussa. Mä oon surru asiaa ihan tarpeeksi ja pyöritellyt ajatuksia. Toivon kumminkin sisälläni suuresti, että tapahtuisi pian ja kaikki olis silloin hyvin ja koko raskaus suijuisi hyvin. Uutta surua en jaksiasi käsitellä...
Syksyä kohti ja plussan toivossa !!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti